Mikä on whistleblower-direktiivi ja miksi Ilmoituskanavaa tarvitaan

 

EU:n whistleblower-direktiivin mukainen ilmoittajansuojelulaki velvoittaa yritykset ja organisaatiot tarjoamaan luotettavan kanavan väärinkäytösepäilyjen ilmoittamiseen.

Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava-palvelun avulla organisaatiosi tarjoaa ilmoittajille anonyymin ja luotettavan väylän kertoa väärinkäytöksistä ja epäkohdista varhaisessa vaiheessa.

intro image

Ilmoittajansuojelulaki

Laki Euroopan unionin ja kansallisen oikeuden rikkomisesta ilmoittavien henkilöiden suojelusta (1171/2022) eli ilmoittajansuojelulaki tuli voimaan vuoden 2023 alussa. Lailla pantiin täytäntöön Euroopan unionin ilmoittajansuojeludirektiivi, ns. whistleblowing-direktiivi. Pääset tutustumaan ilmoittajansuojeluun myös valtioneuvoston sivuilta.

Laki edellyttää, että vähintään 50 henkilöä työllistävät organisaatiot tarjoavat ilmoituskanavan, jonka kautta on mahdollista tehdä ilmoituksia havaituista väärinkäytöksistä. Kanavan kautta organisaatio voi myös ilmoittaa suoritetuista toimenpiteistä ilmoituksen tekijälle.

Ilmoittajansuojelu kieltää vastatoimet ilmoittajaa kohtaan ja antaa suojaa ilmoittajan henkilöllisyydelle. Ilmoittajansuojelulain mukaista suojaa annetaan ilmoittajalle, joka ilmoittaa työnsä yhteydessä havaitusta väärinkäytöksestä.

Keskuskauppakamarin Ilmoituskanavan avulla yrityksesi täyttää lain vaatimukset ja tarjoaa työntekijöille ja muille ilmoittajille luotettavan ja helppokäyttöisen ilmoituskanavan ilmoitusten tekemiseen.

Whistleblower-direktiivi määrittää, että Vähintään 50 henkilöä työllistävillä organisaatioilla on oltava käytössä Whistleblowing-kanava, jota kautta on mahdollista tehdä ilmoituksia havaitsemistaan väärinkäytöksistä.
Ilmoituskanava Keskuskauppakamari 4

Ilmoituskanava on perustettava, jos:

1. Organisaatiossa on vähintään 50 työntekijää

Vähintään 50 henkilöä työllistävillä yksityisen ja julkisen sektorin organisaatioilla on oltava käytössä kanava, jonka kautta on mahdollista tehdä ilmoituksia havaituista väärinkäytöksistä. Pienemmät organisaatiot voivat ottaa kanavan käyttöön vapaaehtoisesti ja viestiä näin toimintansa vastuullisuudesta ja läpinäkyvyydestä.

icon1

2. Organisaatio toimii tietyillä toimialoilla

 

Organisaatio on koosta riippumatta velvollinen tarjoamaan ilmoituskanavan, jos se toimii jollakin näistä toimialoista:

  • Finanssisektori ja muut rahanpesudirektiivin soveltamisalaan kuuluvat​
  • Ilmailu, meriliikenne​
  • Merellä tapahtuva öljyn- ja kaasunporaus​

icon1

Ilmoituskanavan voi perustaa vapaaehtoisesti, vaikka laki ei siihen velvoittaisikaan, jos organisaatio haluaa toimia vastuullisesti ja hallita riskejä

Ilmoituskanavan käyttäminen osoittaa asiakkaille, työntekijöille ja yhteistyökumppaneille, että organisaatio haluaa toimia vastuullisesti ja haluaa puuttua mahdollisiin väärinkäytöksiin asianmukaisesti.

Ilmoituskanavan avulla voidaan hallita mahdollisia taloudellisia, oikeudellisia ja maineeseen liittyviä riskejä, kun mahdolliset epäkohdat tulevat ajoissa tietoon ja niihin voidaan puuttua.

icon1

Ilmoittaminen ja suojelu vastatoimilta

Suojelua vastatoimia vastaan saavat

  • nykyiset ja entiset työntekijät sekä työnhakijat
  • mahdolliset vapaaehtoistyöntekijät ja harjoittelijat
  • alihankkijoiden ja toimittajien palveluksessa olevat työntekijät
  • hallituksen tai hallintoneuvoston jäsenet sekä toimitusjohtaja
  • osakkeenomistajat

Lisäksi suojaa annetaan ilmoittajaa avustaville henkilöille.

Organisaation tulee mahdollistaa ilmoitusten jättäminen sisäisessä ilmoituskanavassa vähintään nykyisille työntekijöilleen. Jos organisaatio on perustanut ilmoituskanavan vain henkilöstön käyttöön, muut edellä mainitut henkilöt voivat ilmoittaa asiastaan viranomaisen ilmoituskanavassa. Ilmoituskanava avataankin usein laajemmin kuin oman organisaation työntekijöille.


Ilmoittajan suojelulle on kolme yleistä edellytystä:

  • Ilmoittajalla on perusteltu syy uskoa, että rikkomista koskeva tieto pitää paikkansa.
  • Tieto kuuluu ilmoittajansuojelulain soveltamisalaan.
  • Ilmoituksen jättäjä ilmoittaa työn, työnhaun tai luottamustehtävän hoitamisen yhteydessä havaitusta väärinkäytösepäilystä.

Millaisista väärinkäytöksistä ilmoituksen voi tehdä?

Ilmoituksia voidaan tehdä Euroopan unionin tai kansallisen oikeuden rikkomisista, jotka

  • ovat rangaistavia,
  • voivat johtaa seuraamusmaksuun tai
  • voivat vakavasti vaarantaa yleisen edun toteutumista.

Ilmoituksia voidaan tehdä seuraavilla aloilla havaituista väärinkäytöksistä:

  • julkiset hankinnat lukuun ottamatta puolustus- ja turvallisuushankintoja,
  • finanssipalvelut, -tuotteet ja -markkinat,
  • rahanpesun ja terrorismin rahoittamisen estäminen,
  • tuoteturvallisuus ja vaatimustenmukaisuus,
  • liikenneturvallisuus,
  • ympäristönsuojelu,
  • säteily- ja ydinturvallisuus,
  • elintarvikkeiden ja rehujen turvallisuus sekä eläinten terveys ja hyvinvointi,
  • Euroopan unionin toiminnasta tehdyn sopimuksen 168 artiklassa tarkoitettu kansanterveys,
  • kuluttajansuoja,
  • yksityisyyden ja henkilötietojen suoja ja
  • verkko- ja tietojärjestelmien turvallisuus.

Lisäksi ilmoituksia voidaan tehdä

  • Euroopan unionin varainhoitoa tai menojen toteuttamista tai unionin tulojen tai varojen keräämistä koskevien sääntöjen rikkomisesta,
  • avustusten tai valtiontukien myöntämistä, käyttämistä tai takaisinperintää koskevien sääntöjen rikkomisesta,
  • kilpailusääntöjen rikkomisesta,
  • yritysten ja yhteisöjen verosääntöjen rikkomisesta tai järjestelyistä veroetujen saamiseksi ja
  • kuluttajan suojaamiseksi säädetyn lainsäädännön rikkomisesta.

Tutustu Keskuskauppakamarin Ilmoituskanava-palveluun

Keskuskauppakamarin Ilmoituskanavan avulla organisaatiosi tarjoaa työntekijöille ja sidosryhmille luotettavan ja helppokäyttöisen ilmoituskanavan ilmoitusten tekemiseen. Ilmoituskanava auttaa täyttämään ilmoittajansuojalain vaatimukset.

icon1